Mee vittuun mun kämpästä, että mä voin inhota itseäni

Se tunne kun saa pakit.

Ja tietää aika varmasti, että se johtuu omasta painosta. 

Mutta minkä sitä itselleen voi, että just itseä miellyttää ne tatskatut ja treenatut miehet? Se vaan, että niitä ei miellytä lihava lyhyt akka. Ei vaikka olis kuinka kiva. Ihana. Mukava. Onko mulla edes oikeutta koittaa kepillä jäätä - jos oliskin joku, kelle mun kroppa ei olisi niin iso asia. Onko mulla oikeutta haaveilla tyypistä, joka on ihan eri liigassa kun minä?

Kaikkina aikoina en usko mihinkään liigajaotteluun. Musta kaikki ihmiset voi ihastua ja rakastua keskenään ihan sikin sokin ihan sama ihonväristä, uskonnosta, ulkonäöstä jne... mutta välillä musta tulee niin liigauskova. Etenkin silloin, kun pidän toista ylemmässä liigassa kuin itseäni. Mutta miksi? Miksi mä arvotan itseni heti niin, että mulla ei olis mahiksia hyvännäköseen treenattuun jätkään? Mikä helvetti mun päässä on vikana. 

Se on vaan se kokemus. Ei ole ennenkään kelvannut. Ja siihen oon pohjannut kaiken tietoni. Kaiken mihin uskon nyt. Enhän mä tällasena kelpaa. 

Eniten vituttaa jos tyyppi onkin ihan sairaan kiva. Ja kohtelias. Eikä vedä mitään roolia vaan sanoo asiat suoraan. Miten siitä pääsee yli? Ei oo mitään syytä vihatakaan toista. Rehellisyys on huippua. Kiitos, että sanoit suoraan. Mutta silti. Mikä mussa on vikana? 

Mitä jos mä laihdun tästä 20kg. Käyn salilla. Oon itsekin treenattu.

Sittenkö mä kelpaan? 

 Ja jos mä kelpaan silloin, miltä se musta tuntuisi? 

Heti kun mä näin sen, mä aloin jo häpeemään sitä, etten ole itse fitissä kunnossa. Miksi? Oikeesti. Miksi? Mä oon sairaan kiva. Ihana. Mukava. Huippu akka. Silti. 

Tosin se kiva, ihana, mukava, huippu akka sortu just suklaaseen. 

"Voidaan me vielä käyttää tota sun koiraa pihalla, jos sun tarvii sitä käyttää."

Oikeesti. "Mä annan sulle nyt pakit, mutta lohdutuksena saat hengaa mun kaa vielä sen verran, että kävelytetään sun koiraa." En tiedä miten muutenkaan sen voisi tulkita. Jos sä et halua musta mitään etkä aio mua enää nähdä, en nää pointtia hengailun pitkittämisessä. Etenkään, kun sä olet ollut mun luona tunnin ja päättänyt sitten vaan, että hei, mä lähen kotiin, et oo sitä mitä etsin. Joten ei kiitos. 

Mee vittuun mun kämpästä, että mä voin inhota itseäni. 

Aluksi

Olen aina halunnut kirjoittaa niin sanottua läskiblogia. 

Millaista on olla lihava? Näitähän on tosiaan kyllä olemassa monia, oma lempparini oli joskus "More to love" -blogi. Tosin sen blogin tytöt eivät yrittäneet pudottaa painoa, niin kuin minä yritän. Mutta se oli hyvä blogi siitä, että paino ei määrittele sun ihmisarvoa. 

Vai määritteleekö? 

Kakkostyypin diabetes on valitettavan yleinen sairaus. Itseäni hävettäisi ihan kamalasti, jos saisin sen. Koska onhan se kuitenkin elintavoista johtuva asia. Miten olen päästänyt itseni siihen pisteeseen? Miksen ole pitänyt huolta itsestäni vaan itse sairastuttanut itseni? En kuitenkaan tällä tarkoita, että väheksyisin jotenkin niitä joilla kyseinen sairaus on. Tai pitäisin itseäni parempana. En vaan voisi katsoa itseäni peilistä, jos olisin aiheuttanut itselleni kyseisen sairauden. 

Sairauksien lisäksi ylipaino vaikuttaa suuresti yksilön itsetuntoon ja itseluottamukseen. Itselläni ei ainakaan itseluottamusta ole liiaksi. Tiedättekö sen tunteen kun saa vaikka pakit joltakin, ja ajattelee automaattisesti sen johtuvan koosta. Ehkä se on kuitenkin jonkinlainen suojamuuri. Kumpi on kamalampaa, se että toinen ei pitänyt sun ulkonäöstä vai se, että toinen ei pidä jostain mitä et voi yhtä helposti muuttaa (persoonallisuus, siitä millanen ihminen sä oikeasti olet sisältä)? Kaikki on helppo laittaa ulkonäön piikkiin. 

En todellakaan väitä, etteikö ulkonäöllä olisi väliä. Onhan sillä. On kamalaa sanoa näin, mutta itse olen niin pinnallinen, etten ehkä voisi olla kenenkään todella lihavan kanssa. Enkä tarkoita nyt mitään pientä ylipainoa tai sellaista, vaan oikeasti vaikka yli +40kg ylipainoa. Eikä se ole sitä, että pitäisin heitä vähemmän arvossa ihmisinä. Mielestäni fyysinen vetovoima on todella tärekää ja sitä en vain tunne tämän kehontyypin omaaviin ihmisiin. Ehkä juuri sen vuoksi ajattelen, etten itsekään kelpaa ylipainon vuoksi. Ajattelutavassani on vielä paljon kehitettävää.

Kirjoitan tätä blogia ainakin aluksi nimettömänä. Niin on paljon helpompaa, voin kirjoittaa mitä ihan oikeasti ajattelen - miettimättä miten se leimaa minua itseäni ihmisenä. Vaikka toki se leimaa nytkin, ette vain tiedä tarkalleen kuka tätä naputtelee. Toinen suuri syy nimettömyydelle on se, että aion päivittää edistymistäni ja rehellisiä painolukemia. Ainakaan vielä minusta ei ole sitä tekemään täysin omalla nimellä ja kuvalla.

Tämän blogin tarkoitus ei ole arvottaa ihmisiä. Tämän tarkoitus on toimia omana terapiavälineenä itsetunnon ja laihduttamisen kanssa. Minä en arvota esimerkiksi ystäviäni heidän painonsa vuoksi. Ainoa asia mistä olen huolissani jos joku on todella ylipainoinen, on hänen terveytensä. En halua ystävieni sairastuvan ja vielä vähemmän haluan, että he itse sairastuttavat itsensä. Minulle he kelpaavat kuitenkin aina sen kokoisina kuin ovat, minä itse en vain kelpaa itselleni tämän kokoisena. 

Minä itse olen tunnesyöjä. Syön kun minulla on kivaa, syön kun on paha mieli. Kadehdin niitä, joilla on ns. funktionaalinen suhde ruokaan. Ruoka on vain välttämätön paha, pitää syödä että pysyy hengissä. Minulle ruoka on nautinto, ihmisten kanssa seurustelun väline, lohduttaja, ilahduttaja... kyllä te tiedätte. 

Voisin tähän loppuun asettaa vielä muutamia tavotteita. En laita mitään aikatavoitetta, koska ne aiheuttavat jumalatonta stressiä. Aion opetella rauhassa syömään säännöllisesti ja terveellisesti sekä koitan aloittaa liikkumista uudelleen. 

Reilu vuosi sitten olin painavimmillani, painoin 95.4kg. Pituutta minulla on se 160cm, joten tuo on todellakin liikaa. Tänään aamupaino oli 84,2kg. Haluaisin painaa n. 68-70kg. Vielä olisi siis matkaa. Olen miettinyt myös pienempiä välitavotteita, ensimmäinen välitavoitteeni on 80kg. Koitan keksiä itselleni jotain "palkintoa", ei ruokaan liittyvää luonnollisesti. Kampaaja tai hieronta voisi olla hyvä. Onko idiksiä?

Lisäksi jos jollakin on joku mahti postausidea, otan enemmän kuin mielelläni ideoita vastaan. Haluaisitko, että kerron jostain tietystä asiasta oman mielipiteeni? Tai kirjoittaisin esim jostain syömiseen tai liikuntaan liittyvästi asiasta tarkemmin? Ideat kehiin!